Voiko työntekijä kääntyä suoraan tiedotusvälineiden puoleen?
Ja – joissain tilanteissa.
Mutta ei aina.
EU:n ilmiantodirektiivi, EU-direktiivi (EU) 2019/1937, antaa suojaa henkilöille, jotka ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisesta. Suoja kattaa sisäisen ja ulkoisen ilmoittamisen lisäksi myös julkistamisen, mikä käytännössä voi tarkoittaa kääntymistä median puoleen.
Kysymys kuuluu, missä olosuhteissa.
Kolme raportointitasoa
Direktiivi perustuu kolmivaiheiseen rakenteeseen:
Sisäinen raportointi – organisaatiossa
Ulkoinen raportointi – toimivaltaiselle viranomaiselle
Julkistaminen – esimerkiksi medialle
Suoja on vahvimmillaan sisäisessä ja ulkoisessa raportoinnissa. Julkistaminen on mahdollista – mutta vain tietyin edellytyksin.
Milloin on sallittua ottaa suoraan yhteyttä tiedotusvälineisiin?
Työntekijä voi saada suojaa julkistamisesta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
Henkilö on ensin raportoinut sisäisesti tai ulkoisesti ilman, että kohtuullisessa ajassa on ryhdytty asianmukaisiin toimiin.
On perusteltua syytä uskoa, että rikkomuksesta aiheutuu välitön tai ilmeinen vaara yleiselle edulle.
Sisäisten tai ulkoisten kanavien kautta ilmoittamisesta voi seurata kostotoimia tai todisteiden hävittämistä.
Ratkaisevaa on, että henkilöllä oli kohtuulliset syyt uskoa että tiedot olivat oikein ja että julkistamisen ehdot täyttyivät.
Julkistamisen motiivi on pohjimmiltaan merkityksetön. Keskeistä on, täyttyvätkö kriteerit.
Miten tämä liittyy lojaliteettivelvollisuuteen?
Työsuhde perustuu perustavanlaatuiseen lojaliteettivelvoitteeseen.
Työsopimuslaki rajoittaa työntekijän oikeutta kilpailla työnantajan kanssa työsopimuksen voimassaoloaikana. Työntekijällä on velvollisuus toimia työnantajansa parhaaksi ja olla tekemättä mitään, mikä voisi vahingoittaa työnantajan liiketoimintaa.
valvoa työnantajan etua
älä vahingoita toimintaa
Älä levitä haitallista tietoa ilman asiallista perustetta
Median suoraan ottaminen voi monissa tilanteissa rikkoa tätä lojaliteettivelvoitetta.
Mutta väärinkäytösten paljastamisesta annettava direktiivi tarkoittaa, että uskollisuusvelvollisuus ei ole ehdoton.
Kun määritellyt edellytykset täyttyvät, yleistä etua koskevien ilmoitusten suoja on tärkeämpi kuin työnantajan intressi tiedon sisäisestä valvonnasta.
Se ei tarkoita, että lojaalisuusvelvollisuus häviäisi.
Se tarkoittaa, että sitä on punnittava suhteessa oikeuteen ilmoittaa vakavista rikkomuksista.
Mitä tapahtuu, jos ehtoja ei täytetä?
Jos työntekijä menee suoraan mediaan ilman direktiivin ehtojen täyttymistä, hän voi jäädä ilman direktiivin tarjoamaa erityistä suojaa.
Tällaisessa tilanteessa työsopimussuhteeseen liittyvä yleinen lojaliteettivelvollisuus aktualisoituu jälleen.
Se ei siis ole niin, että työntekijää suojeltaisiin aina vain siksi, että tieto on annettu medialle. Suoja on ehdollinen.
Yhteenveto
Voiko työntekijä kääntyä suoraan tiedotusvälineiden puoleen?
Ja – mutta vain jos:
on kohtuulliset syyt uskoa, että tieto on oikeaa, ja
julkistamiselle asetetut edellytykset direktiivin mukaisesti täyttyvät.
Puhallusdirektiivi luo mahdollisuuden rikkoa hiljaisuus silloin, kun yleinen etu sitä vaatii.
Mutta se ei ole yleinen oikeus laiminlyödä työsopimuksen mukaista lojaaliisuusvelvoitetta.